Tuo tuossa on spu Rontti ja sen takana nökötän minä. Näytän ihan mieheltä noissa vaatteissa hiuksienkin ollessa pipon alla, mutta keskitytään nyt tuohon näyttävämpään osapuoleen. Rontti on sotakoira ja minä toimin sen ohjaajana koko palvelukseni ajan, huhtikuuhun saakka. Herään joka aamu kuudelta, pistän kamat kasaan ja syön aamupalaa, jonka jälkeen lähden Rontin kanssa noin 5-10 kilometrin lenkille. Viime aikainen ihastukseni on ollut huskyvaljaat yhdistettynä vetoköyteen ja vyöhön, joiden avulla lenkki saadaan luonnistumaan entistäkin vauhdikkaammin!
Nyt kun lunta on, olemme kokeilleet iltapäivien ajanvietteenä koirahiihtoa ja se on kivaa aina, kun olemme yhteisymmärryksessä lenkkivalinnasta, suunnasta ja nopeudesta. Viimeinkin talviset koiraharrastukset ovat tulleet tutuksi minullekin! Hiihdon lisäksi harrastamme iltapäivien aikana tokoa, taisteluteknillistä tokoa sekä suojelua ja vaarallisen henkilön kiinniottoa. Ennen lumen tuloa lajeihimme kuului myös jäljestys, mutta sitä Rontti saa jatkaa todennäköisesti vasta keväällä lähdettyäni sen seuraavan ohjaajan kanssa.
Aamupäivien avainsanat ovat huolto, ruokinta ja jaloittelu. Sen jälkeen, kun olen tullut aamulenkiltä nimikkokoirani kanssa alan siivoamaan tarhoja muiden lenkiltä tulleiden koiranohjaajien kanssa. Kun koirien tarhat ovat siistit ja kaikilla on raikasta vettä kipoissaan on ruokinnan aika, jonka jälkeen koirilla on 2,5 tunnin ruokalepo, jolloin niitä ei saa häiritä. Koirien ruokalevon aikana käymme itse syömässä ja kun riittävästi aikaa on kulunut keskitymme iltapäivän ohjelmaan, josta jo mainitsinkin. Se on henkilökunnan päättämää, ja pitää yleensä sisällään jonkinlaista jäljestystä, tokoa tai suojelua. Toisinaan koirat eivät kuulu iltapäivän ohjelmaan lainkaan, vaan käymme ampumassa pistooleilla tai rynnäkkökivääreillä, tai harjoittelemme muita sotilaan taitoja.
Vaikka tarhalla on vajaa 20 koiraa, niiden hoito on yksilöllistä. Jokaisen koiran terveydentilaa seurataan tarkasti ja jokaiselle koiralle on oma ohjaaja, joka on vastuussa oman nimikkonsa hyvinvoinnista. Koirilla on käytössään kaikki eläinlääkäripalvelut ja jos on asiaa eläinlääkärille, se on aina tavoitettavissa ja kävelymatkan päässä. Koiria on mahdollisuus ottaa lomille mukaan, mutta valitettavasti oma nimikkoni kuuluu vaarallisten koirien listalle, joten ohjaajasta riippuen sen kotiin tuomiseksi vaaditaan erityisen tarkkaa neuvottelua tarhan henkilökunnan kanssa. Mikäli koiran mahdolliset lomaolosuhteet kuulostavat liian riskialttiilta ympäristön turvallisuutta ajatellen, sitä ei luovuteta tarhalta ollenkaan siivilimaailmaan.
Omasta puolestani olisin valmis ottamaan Rontin katsomaan maailmaa kasarmin ulkopuolelle, mutta valitettavasti kotoa löytyy nelijalkaisia, jotka saattaisivat olla näreissään vieraan uroksen tuomisesta kotiin. Olisi mahtavaa saada omille koirille hoitaja muutamaksi päiväksi siten, että voisin ottaa Rontin kotiin häiritsemättä laumaani, mutta hoitajien löytäminen viikonlopuksi tuntuu mahdottomalta. Siispä Rontti joutuu tyytymään eloonsa tarhalla ilman siiviilimaailman lomia. Onneksi tarhalla on monia muita koiria, jotka kuitenkin pääsevät silloin tällöin nauttimaan ohjaajiensa kanssa vietetystä vapaa-ajasta kotioloissa!