torstai 17. tammikuuta 2013

Kevään ensimmäinen



...kevätpörriäinen on nyt bongattu työhuoneen tietämiltä. Tämä tarkoittanee sitä, että kesä on nyt tervetullut, joten tervetuloa kesä! Tule vain, ihan rohkeasti! Tänne näin!

Noin muuten kolmen kopla eli pummikarhut ovat elelleet luolastossaan melko rauhaisaa elämää: nautiskelleet pitkistä remmilenkeistä samalla, kun hihnojen toisessa päässä kipittävä henkilökohtainen kakan pussittaja miettii, että voiko pakkasta ja tuulta olla niin paljon, että naama lähtee irti. Toistaiseksi vastaus on ollut kieltävä. Ikävä kyllä tässä on sellainen juju, että Into ja Elna tuntuvat nautiskelevan keleistä sitä enemmän, mitä enemmän pakkasta on. Toisinaan mietin, mikä ihmeen rodun valintakriteeri sellainen "joka sään turkki" oikein on... Sitäkin olisi joskus voinut miettiä pari minuuttia pidempään. Vaan tehty mikä tehty, yyh. No mutta niinhän se on, ettei ole olemassa huonoja säitä, vaan ainoastaan huonoja varusteita. Silläpä juuri toissajouluna vastaanotettu lämpökerrasto onkin tänätalvena ollut ihan ultimaattisen aktiivisessa käytössä. Myönnän olevani lisäksi sen verran hullu, että aion lumien sulaessa ostaa jostain huikeasta alennusmyynnistä itselleni hiihtimet ja koirille vetokimpsut ja valloittaa ensi talvena niitä hiihtolatuja. Eikä ne lumikengätkään olisi yhtään hullumpi idea... 

4 kommenttia:

  1. Lumikengät on näin maalla asuessa ihan mahtava keksintö; suosittelen lämpimästi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä niistä haaveillut jo vuosia - ehkäpä viimein toteutan tänä vuonna haaveeni! :))

      Poista
  2. Voi ei, mikä kevätpörriäinen! Meillekin ois tollanen pörriäinen tervetullut..!

    Täällä ei ole paljoa tarvinnut ulkoilla koirien puolesta - kaikki kääntyy ulko-ovella takas sisälle tai raahautuvat lenkillä 5min ja kääntyvät sitten kotiin päin.. :D Nyt voin sanoa, ettei käy kateeksi...

    Täältä löytyy sukset (joihin ei kylläkään ole intin jälkeen koskettu pitkällä tikullakaan) ja aionkin olla nyt urhea ja uskaltautua niillä ladulle Auran kanssa! Voin vaan jo kuvitella ihmisten ilmeet ja kuinka meidän siinä hommassa Auran kanssa oikein käy.. Jotenkin ihmeellisesti toi intti vei mun innon hiihtämiseen.. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha - mä nimenomaan löysin mun hiihtoinnon puolustusvoimien laduilta sakemannin kanssa! Tai no, eihän mun tarvinut hiihtää, mutta sukset oli jalassa ja kivaa oli! Odottelen innolla raporttia siitä, kuinka sulle ja Auralle käy hiihtimien kanssa!

      Poista