sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Keep calm and hug your dog


Kirjoitin pitkän pätkän siitä, miten olen vesittänyt viimeaikaiset treenit omalla osaamattomuudellani Inton loputtoman ääntelyn suhteen, mutta sitten muistin, että on kesä ja meillä kaikilla on perusasiat hyvin. Ei siis takerruta "pikkuseikkoihin" vaan nautitaan nyt siitä, että hiekka rahisee jalkojen alla ja nurmikko tuoksuu hyvältä.

Olen tehnyt Elnan kanssa hirmuisesti kaikkea kivaa. Se on päässyt kanssani pitkille pyöräilylenkeille, joilla se saa osan matkasta juosta vapaana. Parasta on, kun se tulee vapaana ollessaan ravaamaan pyöräni vierelle, vilkaisemme toisiamme samanaikaisesti ja yllytämme toisemme hurjaan kiihdytysajoon tienpäähän - niin täysillä kuin pystyy, kumpi on ekana! Traktorikuski joka ajeli viereisellä pellolla katseli kisailuamme huvittuneena. On se vaan mieletöntä, kun on hyvä koira. Sillon ei haittaa, että itikat lentää suuhun.

Viime viikonloppuna olin Elnan kanssa vuoden ensimmäisessä mätsärissä - likka sijoittui sekarotuisten PUN2 mikä oli tosi hyvin, etenkin, kun Elnan esitti vieras ihminen. Elnaahan se ei tietty hetkauttanut lainkaan, mutta mietin, miten Maria osaa lukea Elnan aivoituksia ja reagoida niihin. Turhaan huolehdin, isot kiitokset Marialle hyvästä työstä - annan ehdottomasti koiriani jatkossakin esitettäväksesi!

Sunnuntai-ilta ei ollutkaan ihan niin onnistunut, kuin iloinen ja aurinkoinen mätsäripäivä kavereiden seurassa. Kotiin tullessani Remu ontui samalla tavalla, kun se oli ennen lähtöämme ontunut vasempaa takakoipeaan. Olin lähtiessäni ajatellut, että jalka on vain puutunut, mutta koska se ei illallakaan varannut koivelle painoa, ei auttanut muu kuin soittaa päivystävälle eläinlääkärille.

...joka antoi koiralle kipulääkkeet ja sanoi epäilevänsä nivelrikkoa. Mikäli koiran kunto ei palautuisi viikon täyslevon ja kipulääkekuurin myötä, se olisi kuvattava tarkempien tietojen saamiseksi.

Onneksi jo seuraava tiistai oli valoisampi. Otin kaikki koirat mukaan koirahierojamme Merjan käsittelyyn, ja hän tekikin yllättäviä löydöksiä. Elnalta löytyi vain muutamia pieniä jumeja, joista päästiin eroon suhteellisen vaivattomasti - mutta Into ja Remu olivat niin jumissa, että ihan hirvittää ajatellakin. Maanantaina jatketaan niiden kanssa siitä mihin jäätiin - hieroja jopa epäili, että Remu voisi saada vasempaan takakoipeensa helpotusta vapautettujen lihasten myötä. Toivotaan parasta, ehkäpä Inton ajan myötä voimistunut äänenkäyttökin onkin suoraan johdannainen sen epämukavaan oloon lihaskipuineen? Toivoa sopii, että se helpottaa siinä missä lihasjumitkin.

7 kommenttia:

  1. Kiva kuulla teistäkin pitkästä aikaa :) Mekin ollaan käyty koirien kanssa pari kertaa pyöräilemässä. Ihanaa, kun on kesä!

    VastaaPoista
  2. Mielestäni tuo "ei haittaa, vaikka itikat lentää suuhun" on hyvä asenne:) Pitäisi muistaa itsekin arjessa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh. Jotenkin sen jälkeen, kun laumassa kävi kato, on oppinut arvostamaan kaikenlaisia hetkiä noiden nelijalkaisten kanssa! Loppujen lopuksi se aika niiden kanssa on niin pieni hetki.

      Poista
  3. Rähinäryhmä tarjoaa ihanille koirablogeille arvontaa haasteen muodossa, innokkaasti kaikki mukaan (arpaonnen kera tietysti):
    http://ssamperi.blogspot.fi/2013/06/mita-oppisitkaan-jos-koirasi-olisi.html

    ♥: Rähinäryhmä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijoi, jos vaikka vallan ehtisi osallistumaan! Kaikki muutkin mukaan! Jee!

      Poista
  4. Sitä piti myös sanomani, että yllättävän monia asia ratkeaa lihasjumien avaamisella. Tuo meidän Samperi lopetti uimisen lähes kokonaan parisenvuotta sitten jonka jälkeen hieroja kävikin meillä säännöllisesti. Täynnä lihasjumeja se koira oli, nyt ollaan uitu viime ja tämä kesä täysillä -en tiedä onko asioilla mitään yhteyttä toisiinsa, mutta kyllä tuo koira paljon reippaampi on liikunnaltaan hierojan säännöllisellä käynnillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, en epäile lainkaan! Into kävi lopulta ~kuukauden aikana 4 kertaa hierojan käsittelyssä ja kyllä vaan sen ansiosta koira ravailee tänäpänä terveen ja hyvännäköisesti. Inton kaltaisen takakorkean koiran kohdalla säännöllinen hierominen tuntuu olevan erityisen tärkeää!

      Poista