Tiedättekö ne maailman rasittavimmat ja turhanpäiväisimmät kitisijät, jotka ottavat paikallislehteen yhteyttä vain valittaakseen koirankakasta? Se on loppuun kulutettu ikuisuusaihe, joka on kuitenkin ilmiselvästi yksi Suomen suurimmista ongelmista - siis mikäli mielipidepalstoihin on uskomista.
Sitten tapahtui jotain odottamatonta. Kahdenkymmenen kolmen vuoden ajan olin varma, ettei minulle koskaan kävisi niin, mutta sitten muutimme lähiöön ja olosuhteet ja näkökulmat muuttuivat.
Eräänä päivänä heräsin ihmisenä, joka tarttui kynään (=näppäimistöön) ja otti paikallislehteen yhteyttä vain valittaakseen koirankakasta.
Jep, pelottavaa. Näin todella tapahtui.
Tarkoituksenani ei ainakaan ollut, että päätyisin jatkamaan aiheesta vielä blogissani - päinvastoin ajattelin kaikessa hiljaisuudessa hävetä sitä, minkälainen nipottaja minusta on tullut. Sitten moni tuttu otti minuun yhteyttä ja sanoi, ettei teksti voi olla kenenkään muun näppäimistöltä, kuin minun. Muutamien päivien päästä mielipidepalstalla julkaistu juttu herätti jälleen uinuneen koirankakkakeskustelun ja moni lähti komppaamaan ajatuksiani.
Tarina on kaikin puolin surullinen: minä olen nipottaja ja herätin paikallisen, jo hetken syvässä unessa uinuneen painajaismaisen koirankakkakeskustelun. Mutta surullinen on myös lähiömme tilanne. Tiivistettynä voin kertoa, että täällä on koiranpaskaa ihan kaikkialla.
Ihan-kaikkialla. Koirien kanssa ei voi kuvitellakaan kulkevansa kävelyteiden reunoilla, sillä se on olosuhteiden puolesta silkka mahdottomuus. Se on järkyttävää. Ihmisten tyhmyys.
Jos olisin mielipidepalstalle kirjoittaessani tiennyt, että koirani tulevat kenties juuri tämän paskassa rämpimisen takia sairastamaan seuraavalla viikolla vuosisadan ripulin juurikin jouluaattona, olisin varmasti kirjoittanut koko tekstin cAPS LOCK päällä ja lihavoituna, aggressiivisesti jokaista idioottia koiraihmistä syyttäen, mutta koska olin autuaan tietämätön tulevasta, kirjoitin mielipidepalstalle kuin kuka tahansa mielensä vallinneesta tilanteesta pahoittanut koiranomistaja.
Loppuun vielä: minä kerään koirani jätökset. Vaikka sontakoneita onkin kolme, koen, että se on koiranomistajan velvollisuus.
Loppuun vielä: minä kerään koirani jätökset. Vaikka sontakoneita onkin kolme, koen, että se on koiranomistajan velvollisuus.
PS. Jos haluat lukea tekstit, löydät ne ohesta.
Oli hyvä teksti ja asiallinen! Itse en voi käsittää, miksi ei voida korjata niitä jätöksiä, jotka koira tekee tien varteen tai kävelytielle. Ei voi olla suuri vaiva hiukan kengällä tai jollain tikulla tökkiä pois kulkureitiltä. Samaan ajatusmalliin mahtuu myös: miksi opetat koirasi paskantamaan keskelle katua?
VastaaPoistaJep, näinpä. Myönnän kyllä itsekkin olevani toisinaan laiska ja mukavuudenhaluinen ihminen, mutta kun kyse on näin yksinkertaisesta ja kuitenkin suhteellisen suureen kuvaan vaikuttavasta jutusta, niin eipä ole tullut luistettua kakkojen keräämisestä. Jos minäkin, niin miksei muutkin?
PoistaTäysin samaa mieltä myös täällä! Hervannassa kun asutaan koiranulkoiluttajia on tosi paljon, mutta täällä on silti sentään suhteellisen siistiä. Kevät on oikeastaan se paha aika kaikkien jätösten paljastuessa lumen alta (eikö talvella jakseta kerätä?), mutta muuten täällä pystyy ihan olemaan. On täälläkin silti niitä urpoja, jotka eivät viitsi koiransa kakkoja keräillä. Tosi inhottavaa, että muutamat (tai no siellä varmaan suurin osa) koiranomistajista pilaavat muidenkin maineen ja sotkevat ympäristöä. Muutama vuosi takaperin oli täälläkin myrkkypullia ulkoireittien varrella, silloin kakkojakin tuntui olevan poikkeuksellisen paljon ja ihan keskellä teitä..
VastaaPoistaOdottelen kauhulla koska niitä myrkkypullia ilmaantuu tännekin. Toistaiseksi ei ole näkynyt, mutta en yllättyisi, jos tämä sotku innostaisi jonkun hullun toimimaan...
PoistaTäältäkin löytyy yksi komppaaja! Kyllä sitä aiheesta saa nipottaa, eikös? ;) Kirjoitit hyvän tekstin, toivottavasti ihmiset ottavat siitä onkeensa. Minä olen monesti vain uhmakkaasti tuijotellut niitä koiranulkoiluttajia, jotka eivät ole viitsineet korjata koiransa tarpeita keskeltä kävelytietä. En minäkään haluaisi leimautua nipottajaksi, mutta voisihan siitä asiallisesti mainita. Ja tarjoa pussia.
VastaaPoistaNäin on! Samalla vaivalla, kun muutenkin joutuu vetämään kengät jalkaan ja takin niskaan ja ulkoiluttamaan sitä rekkua, niin miksei sitten kerran tai kaksi lenkin aikana kumartuisi myös keräämään ne sotkutkin sitten pois. Vaikea käsittää, mikä hommasta tekee tai voisi tehdä niin ylitsepääsemätöntä? Minä ainakin haluaisin näyttää koko paikalle, miten esimerkillistä ja siistiä väkeä me koiraihmiset olemmekaan!
PoistaMeidän vanha asuinalue oli paikoitellen tuollainen. Etenkin keväisin huomasi, kuinka talvisin ihmiset olivat vain potkaisseet lunta kakkakasojen päälle ja niitä läjiä oli lumien sulaessa jopa ihan siinä kävelytiellä! Ei tosiaankaan missään penkan puolella! Kierrettiin tietyt tienpätkät ihan suosiolla kaukaa, kun ne oli todellakin miinoitettu niin huolellisesti kakalla, ettei siellä voinut kulkea astumatta vähintään muutamaan kasaan! :O Silloin en tosiaankaan ihmetellyt, että koirankakka kirvoittaa niin paljon keskustelua joka kevät.
VastaaPoistaTäytyy kyllä myöntää, etten aiemmin lainkaan ymmärtänyt, miten paha tilanne paikoitellen on - ja mistä niitä valittajia oikein löytyy. Nyt ymmärrän. Odotan jännityksellä kevättä, paljastuuko meidänkin lähialueilta entistä pahempi miinakenttä!
Poista