Harmaa lauantai

Tänään on ollut harmaa lauantai. Odotin viikonloppua innoissani, sillä tiesin pääseväni kokeilemaan uutta kameraa. Mutta se siitä ilosta, kun ainoa asia mitä voi kuvata, on kurainen lieju ja harmaat maisemat. Sunnuntaiksi on luvattu vesisadetta, eikä sekään kuulosta lupaavalta. Mielialaani ei ainakaan piristä se, että kepo soitteli työpaikaltaan joutuvansa taas jäämään tekemään yli 12 tunnin työpäivän.

Onneksi harmaa sää ei masenna koiria. Ne ovat aina yhtä iloisia ja riemuissaan päästessään ulkoilemaan. Ihmisillä on niistä paljon opittavaa!

Koirilla on ainakin ollut ihan kiva päivä. Kun minä yritin tutustua kamerani uuteen käyttöliittymään ja ominaisuuksiin, Elna kaahotti ympäri pihamaata etsien varmaankin jotain hätyyteltävää. Se rakastaa pihan siistinä pitämistä - meidän pihamaalla on tässä asuessamme nähty paitsi kesykyyhkyjä, naakkoja ja fasaaneja, myös pöllöjä, haukkoja, rusakkoja, kettuja, oravia, hiiriä ja supikoiria. Elnalla on melko paljon riistaviettiä ja se tykkää hätyytellä kaikkia pihallamme vierailevia eläimiä naapurin kissaa unohtamatta, mutta onneksi se ei ole vielä kertaakaan saanut yhtäkään niistä kiinni.

Remu jumiutui tutkimaan heti ensimmäistä löytämäänsä kuralätäkköä. Soin sen ilon sille, sillä se on ollut viime aikoina jotenkin entistäkin hiljaisempi ja hitaampi. Eilen se ei halunnut lähteä ollenkaan lenkille (minulla on tapana kuljettaa koiria melko pitkään hihnatta ja vasta autotien reunassa kytkeä ne) vaan kävi vaan nopeasti pissalla pihakatajan juurella ja meni sitten terassin portille anomaan sisäänpääsyä. Se ei kuunnellut pyyntöjä, kehoituksia eikä käskyjä, eikä ollut kiinnostunut edes nameista joiden avulla yritin houkutella sitä pienelle kävelylle, joten annoin sille periksi. Täyttäähän se pian jo 10 vuotta. Kun illalla tiedustelimme kepon kanssa mikä sitä vaivaa, se vilkuili meitä kulmiensa alta ja murisi. Voi olla, että sillä oli vaan vanhan koiran huono päivä, mutta jatkan sen tarkkailua ja yritän keksiä mistä voisi kiikastaa, ennen kuin vien sen eläinlääkärille.

Into säntäsi melkein heti ulos päästyään ajamaan kirkuvan fasaanin lähimmän kuusen latvaan. Kaikesta huolimatta sain muutaman kuvan otettua, mutta luulen, että tuo kamera antaa itsestään enemmän heti, kun parempi mieliala ja auringonvalo osuvat samalle päivälle! Siihen saakka minulla on aikaa tutustua sen ominaisuuksiin käyttöohjeiden avulla.